Viikon valinnat #1: kaikki tieto häviää, internet on facebookissa eikä toisin päin.

Kuten hyvin tiedämme, ilman myyviä otsikoita ei ole mitään. Jos otsikko ei kiinnosta, niin juttua ei lueta. Aivan kuten metsässä yksin kaatuvaa puuta kukaan ei huomaa, ei kukaan huomaa siitä kirjoitettua juttuakaan ellei tarjolla ole kuvia tai puuhun liittyvää seksivau-skandaalia. Joten pulinat pois ja aloitetaan! Kyseessä siis juuri nyt ekaa kertaa kokeilemani uutisotsikkojen koontipostaus.

1) Tiesitkö, että kaikki internetin tieto on vaarassa kadota?

No rehellisesti sanottuna ei ehkä ole, ainakaan aikaisempaa enempää, mutta IT-alan grand old man Vint Cerf on nostanut The Guardianissa esiin tärkeän huomion siitä, mitä tiedon digitalisoituminen voi pahimmillaan tarkoittaa. Kun tieto on säilytetty formaatteihin, joita lukevat teknologiat ajan myötä katoavat ja poistuvat käytöstä, on tiedon katoamisen ongelma konkreettisempi kuin perinteisten arkistojen kohdalla. Paperit ovat aina papereita, ja fyysinen tallenne säilyy fyysisenä kunnes se haurastuu käsikosketuksella. Mutta miten suu pannaan bittien kohdalla, kun ne ovat vaikkapa lerpulla?

Kasa historiaa vai turhaa nauhaa?
Kasa historiaa vai turhaa nauhaa? (makelessnoise/flickr)

Cerf mainitsee erityisesti, kuinka tieteenalana historiantutkimuksen pitäisi olla erityisen huolestunut tästä seikasta, ja on kyllä aivan oikeassa arviossaan. Huoli on aito.

“We don’t want our digital lives to fade away. If we want to preserve them, we need to make sure that the digital objects we create today can still be rendered far into the future,” he added.

Tiedon haihtuminen onkin mielenkiintoinen vertauksena, koska lähtökohtaisesti digitaalisen tiedon ei jotenkin luulisi haihtuvan. Mutta koska kaikki fyysiset asiat kuitenkin vääjäämättä murenevat, tekevät niin myös DVD:t ja CD:t! Ulkoiset kovalevymme pitävät muuttuvilla hurinoillaan ja naksutuksillaan meidät varpaisillaan, koska tiedämme niiden sisällön olevan haavoittuvaista muutoksille. Unohdamme tämän helposti, kun kaikki dokumentaatiomme mahtuu pieneen tilaan suuren arkistohuoneen sijasta. Mutta mitä sitten kun vesilasi kohtaa laitteen pinnan ja ATK-asiantuntijatkaan eivät saa enää 100 prosenttia datasta pelastettua? Ja kuinka suuri vaiva onkaan digitoida vanhoja VHS:iä, tai siirtää kymmeniltä CD-levyiltä tieto kymmenille DVD:ille, entä mitä tehdä DVD:ille silloin, kun Bluray on yksinkertaisesti ainoa vaihtoehto? Siirretään nyt tämä ajatusleikki vain arkistolähteiden ja -tallenteiden maailmaan mittakaavassa, joka erilaisten instituutioiden budjeteissa ja toimintakertomuksessa tunnetaan “tiedon digitalisoimisena”, niin olemme lähellä niitä huolia, joista Cerfkin puhuu. Missä vaiheessa jalo idea muuttuu tiedettä vastaan tehtäväksi myyräntyöksi?

Shakespearen recycle binien ja sähköpostiarkistojen tonkiminen olisi ollut varmasti jännää
Shakespearen roskakorin ja sähköpostiarkistojen tonkiminen olisi ollut varmasti jännittävää! (wikipedia)

Historiantutkijana eräs toinenkin asia tähän aiheeseen liittyen on arveluttanut minua – mitä merkitsee sivistykselle maailma, jossa tietoympäristö tekee päiväkirjoista entistä harvinaisempia? Kuka haluaa/voi/ymmärtää kerätä sähköposti- tai Facebook-viestihistoriansa talteen? Paljonko tulevaisuudessa on käytössä on materiaalia, jonka avulla voidaan oppia ja opettaa, miten historialliset ideat, teot ja seuraukset ovat rakentuneet toteuttajiensa ja kohteidensa päässä? Lukisin jo nyt mielelläni sellaisen objektiivisuuteen pyrkivän teoksen/tutkimuksen, joka perustuisi yhtä lailla päiväkirja-, haastattelu kuin sähköposti/blogiarkistolähteisiinkin. Toivottavasti sellaisia tulee vastaan ennemmin kuin myöhemmin, koska ne varmasti herättäisivät vastaavia kysymyksiä nykyistä useamman mieleen.

2) Sinä varmasti tiesit, että Facebook ei ole yhtäkuin Internet. Mutta kaikkialla ei ole näin.

Quartz tarttui mielenkiintoiseen seikkaan: indonesialaiset tutkimukset osoittivat useamman ihmisen käyttävän Facebookia kuin internettiä. Havainnon tehneiden tutkijoiden ensireaktiot olivat varmasti vähintäänkin hämmentyneitä. Kuitenkaan tämän ei pitäisi ollaan mikään suuri yllätys, koska Facebookin rooli internetissä vain sanalla sanoen on niin merkittävä ja siitä suorastaan erottamaton. Vaikka kuinka lukisimme täällä Suomessa tai Yhdysvalloissa nuorison siirtyvän pois Facebookista uudempien ja hauskempien palveluiden takia, on tällainen trendi lähinnä marginaalinen tai vähintäänkin triviaali globaalissa skaalassa.

Slogan-ehdotukseni: "Internet.org - it's like internet, but with less internet and more facebook" (Ruutukaappaus)
Slogan-ehdotukseni: “Internet.org – it’s like internet, but with less internet and more facebook” (Ruutukaappaus)

Facebook on valtava yritys, jonka lonkerot ovat levittäytyneet ympäri maailmaa ja joka pyrkii jatkuvasti laajentamaan käyttäjäkuntaansa. Näin se tekee Internet.org-palvelullaan, jolla se pyrkii omimaan kehittyvien maiden kansalaisten internet-käytöstä leijonanosan.

Ennen kuin joku huomauttaa siitä, että tällaisen kuvauksen tehdessäni tahallaan mustamaalaisin Facebookin pyrkimyksiä, kiellän heti moisen väitteen esittäen kursailematta palvelun toiminnan lähtökohdat: Facebook on yritys, jonka on tuotettava voittoja (check) ja joka luonnollisesti tekee kaikkensa taatakseen menestyksensä ja kasvupotentiaalin myös tulevaisuudessa. Joten mitä Facebook tekee? Tuottaa Internet.org-palvelullaan internetin käyttömahdollisuuksia maihin, joissa älypuhelimien käyttö on vielä marginaalista. Palvelu lanseerattiin helmikuussa Intiassa, joka on nyt palvelun kuudes kohdemaa. Aiemmat kohteet ovat olleet Ghana, Kolumbia, Kenia, Tansania sekä Indonesia, jossa Internet.org otettiin ensimmäisenä käyttöön. Sattumaa tämän artikkelin kannalta? Mitä todennäköisimmin. Silti hankkeella ja tutkimustuloksella on varmasti selkeitä yhteyksiä toisiinsa.

Jotkut huvittuvat tästä uutisesta, koska heistä on hauskaa, että ihmiset “ovat niin tyhmiä”, että luulevat Facebookin toimivan internetin yläpuolella tietoympäristön sateenvarjona, vaikka todellisuus onkin päinvastainen. Tästä lapsellisesta reaktiosta on hyvä siirtyä seuraavaan näkökulmaan, joka on helpon syypään eli kapitalismin, ahneuden ynnä muiden tyypillisten Facebookiin yhdistettävien piirteiden sadattelu. Jälleen kerran olemme todistaneet uuden kappaleen Facebookin maailmanvalloitustarinassa! Lähtökohdat Internet.orgin kaltaisiin projekteihin ovat yhtäältä altruistisilta vaikuttavia ja hyväntahtoisia mutta toisaalta täysin loogisia bisnes-ratkaisuja. Tätä on mahdotonta kenenkään kieltää kysyttäessä, vaikka eittämättä yhtiö puhuukin projektinsa yhteiskunnallisen kehityksen jouduttavasta luonteesta.

Menestyvä innovaattori hymyilee kritiikistä huolimatta. Aurinkolasit muokattu kuvaan jälkikäteen toim.huom.
Menestyvä innovaattori hymyilee kritiikistä huolimatta. Aurinkolasit muokattu kuvaan jälkikäteen toim.huom. (Wikipedia)

Rahaseikat sikseen, seuraukset kehittyvien maiden näkökulmasta ovat äärimmäisen merkittäviä tietoympäristön käytön ja kehittämisen kannalta. Tietoverkon tasa-arvo eli net neutrality ei yksinkertaisesti toteudu, kun Facebook pystyy omilla strategisilla päätöksillään tekemään valintoja, joiden perusteella tieto joko päätyy tai ei pääty palvelunsa käyttäjien saataville. Mikäli Internet.org tarjoaa kasvaville talousalueille itsensä hyväksymiä tietolähteitä rajaamalla maksumuurien taakse aineistot, jotka eivät palvele sen toimintaperiaatteita, syntyy tilanne, jossa internetin emansipoiva voima ja tiedonvapaus ei toteudu – koska kyseessä ei ole koskaan ollutkaan internet!

Joku saattaa nostaa esille vaihtoehtoja, joita näissä samoissa maissa on tarjolla, kuten Wikipedia Zero, jolloin käytävä keskustelu toki monipuolistuu. Kaikki tieto on joka tapauksessa lähtökohtaisesti jonkun kuratoimaa. Tieto kulkeutuu jonkun toimijan toimesta yleisölleen. Kirkon penkeiltä kuuliaisille kuulijoille, tietosanakirjoista ja sanomalehdistä niiden ostajille ja lukijoille. internetin käyttäjät saavat tietonsa esimerkiksi Googlen, YLE:n tai Wikipedian avulla silloin, kun he eivät ole nähneet vaivaa kuratoidakseen omaa tietolähdeverkostoaan tarpeidensa mukaan; Google, YLE ja Wikipedia toki tarjoavat tähänkin tarpeeseen myös omat vaihtoehtonsa, joita monet internetin käyttäjät myös hyödyntävät. Mutta palveluntarjoajien toimintaperiaatteista ja eettisistä lähtökohdista jaarittelu sikseen – Internet.org on jälleen yksi uusi tapa lisätä tiedon leviämistä ja käyttöä. Net neutrality -keskustelu jatkukoot tästä virkistyneenä. Tähän nimittäin on jälleen kerran syytä.

Muissa uutisissa:

Onkohan tämän pelipaidan omistajalla ollut aikoinaan vaikeuksia ylläpitää some-presenssiään? (Gamewornauctions)
Onkohan tämän pelipaidan omistajalla ollut aikoinaan vaikeuksia ylläpitää some-presenssiään? Harmillisesti Robin Big Snakesta ei tullut koskaan NHL-tähteä. Silti muistan hänen nimensä aina. (Gamewornauctions.net)
  • Facebook on hankala palvelu yhdysvaltalaisille alkuperäiskansalaisille, koska sen säännöissä kielletään käyttäjiään käyttämästä “sanoja, lausekkeita tai lempinimiä” niminään. Tämä johtaa siihen, että nämä joutuvat näkemään valtavan vaivan autentikoidakseen itsensä. Mielenkiintoinen case, ja toivottavasti palvelu ottaa asiasta syntyneestä julkisuudesta opikseen ja panostaa asianmukaisesti.  (Facebook is telling Native American their names fake, Naked Security/Sophos)
  • Adressi.comin ylläpitäjä yllättyi siitä, että joku laittoi nettiadresseihin vääriä nimiä. Tämä bloggaaja yllättyi siitä, että tämä uutinen on kirjoitettu tästä näkökulmasta, ellei kyseessä ollut ironinen ote otsikosta lähtien. Oletteko muuten kuulleet, että jotkut kirjoittavat internetissä uutiskommentteihin asioita vain trollatakseen eivätkä asiallista keskustelua tuottaakseen? Huhut kertovat myös karhujen tekevän jotain metsässä/metsään. (Kulttuuriadressiin väärennettiin Jenni Haukion ja Martti Ahtisaaren nimet – “Tuli tunne, että halutaan mustamaalata”, YLE)
  • Mitä vielä Facebookiin tulee, reagoivat ja tekevät ne joskus asioihin myös täysin oikein. Oli vain ajan kysymys, milloin Facebook Legacyn kaltaisen ominaisuuden/perusmekaniikan puute olisi tullut ylitsepääsemättömän suureksi ongelmaksi ihmisten sosiaalisen median käytössä nyt ja tulevaisuudessa. Erinomainen kehitysliike. Suosittelen perehtymään. (Adding a Legacy Contact, Facebook)

Voit myös pitää:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *